‘ravinnehuolto’ arkisto

Luomutuotanto vähentää vesistöjen rehevöitymisriskiä

Luonnonmukainen maataloustuotanto vähentää selvästi vesistöjä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen riskiä tavanomaiseen tuotantoon verrattuna.  Näihin tuloksiin on tultu tilakohtaisten ravinnetaseiden perusteella laajaan tila-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa, jonka tekivät Ruotsin maatalousyliopiston kestävän maatalouden laitoksen tutkijat.

Lue lisää »

Turvekuivikkeen käyttö vähentää ammoniakkipäästöjä

Kuiviketurpeen erinomainen nesteensitomiskyky pitää eläinten makuualustat kuivana ja hyvän ravinteiden sitomiskykynsä ansiosta turvekuivikelanta on ravinnepitoisuudeltaan ylivoimaista sekä helposti käsiteltävää. Turve sitoo tehokkaasti ammoniakkia, joten eläinten kasvatustilojen sisäilma ja elinympäristö on terveellisempi niin eläimille kuin ihmisillekin. Lisäksi turpeen käyttö kuivikkeena vähentää merkittävästi maatalouden typpipäästöjä. Kuiviketurpeen hyödyt selviävät ruotsalaisselvityksestä, jossa tehtiin yhteenveto olemassa olevasta tutkimustiedosta kuiviketurpeen käytöstä, tekniikoista, eduista ja haitoista sekä verrattiin sitä muihin yleisesti käytettyihin kuivikemateriaaleihin kuten olkeen, sahanpuruihin ja kutterinlastuihin. Lue lisää »

Luomuviljely päihittää tavanomaisen 30-vuotisessa tutkimuksessa

Luomuviljelyn vahvuutena ovat hyvät sadot, maan viljavuuden paraneminen, tuoteturvallisuus ja ympäristönhoito sekä taloudellinen kilpailukyky. Näihin tuloksiin on tultu 30 vuotta jatkuneessa luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä vertailevassa tutkimuksessa Rodale-instituutissa Pennsylvaniassa.

 

 

.

Lue lisää »

Peltomaan lierot

Peltomaan lierot vaikuttavat suuresti maan viljelyominaisuuksiin. Tietopaketin PP-muodossa lierojen merkityksestä maan viljavuudelle on laatinut erikoistutkija Visa Nuutinen MTT:ltä.

Oppimateriaalipaketissa esitellään lierot osana maan eliöyhteisöä, annetaan tärkeimpien lierolajien tuntomerkit, ja käydään läpi lierojen monipuolinen merkitys maan kasvukunnolle. Lue lisää »

Ihmisvirtsa ja puuntuhka soveltuvat hyvin punajuuren lannoitteeksi

Kuopion yliopiston tutkimuksessa todettiin, että ihmisvirtsa ja puuntuhka soveltuvat hyvin punajuuren lannoitteeksi. Niiden käyttö kasvatti punajuurisatoa jopa enemmän kuin väkilannoitus. Lisäksi punajuurten laatu oli yhtä hyvä kuin väkilannoitettujen kasvien.

Ihmisvirtsa sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia. Lisäksi nämä aineet ovat kasvien helposti hyödynnettävässä muodossa. Puhdas virtsa sisältää hyvin vähän suolistomikrobeja. Puuntuhka sisältää fosforia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Virtsan ja puuntuhkan yhdistettyä käyttöä ruokakasvien lannoittamisessa on tutkittu vasta vähän. Kuopion yliopiston tutkimuksessa  arvioitiin virtsa- ja tuhkalannoituksen vaikutuksia punajuurisadon määrään ja sen laatuun. Kemiallista ja mikrobiologista laatua tutkittiin mittaamalla mikrobien ja ravinteiden pitoisuuksia punajuurissa. Lisäksi lannoituksen vaikutusta makuominaisuuksiin tutkittiin aistinvaraisesti. Lue lisää »

Viherlannoitus ja typen hallinta vihannesviljelyssä

Vihannesviljelyssäon tyypillistä, että intensiivinen muokkaus, viljelykasvien heikohkot juuret ja voimakas lannoitus aiheuttavat ongelmia maan kasvukunnon hoidolle. Petri Leinonen kertoi LuomuTIETOverkolle viherlannoituskasvien viljelyn mahdollisuuksista erityisesti typen hallinnan kannalta. Lue lisää »

Syysrapsin viljelykierto ja eloperäinen lannoitus – sovellettavaa syysrypsille?

Syysrypsi on Suomessa kasvattanut hiljalleen suosiotaan uusien lajikkeiden ansiosta. Luomuviljelyssä syysrypsillä on monia etuja kevätmuotoisiin rypsiin ja rapsiin verrattuna, kuten taimettuminen ja kukinta aikoina, jolloin tuholaisriskit ovat vähäisempiä. Viljelyn haasteet taas liittyvät mm. talvehtimiseen ja lannoitusstrategioihin. Syysrapsi on vallitseva öljykasvi Keski-Euroopassa ja tutkimustulokset sen viljelykierroista ja lannoitusstrategioista voivat antaa suuntaviivoja myös Suomen olosuhteisiin syysmuotojen viljelyyn. Lue lisää »

Maan kasvukunto omavaraisen valkuaistuotannon perusta

Maan tasapainoinen kasvukunto on omavaraiseen valkuaishuollon perusta, sanoi erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Runsaasti valkuaista tuottavat kasvit vaativat hyväkuntoisen maan menestyäkseen.

Erityisen haasteellista on nykyisin tilakokojen kasvaessa ylläpitää maan rakenne hyvänä. Apilat, mailanen ja herne vaativat kuitenkin menestyäkseen hyvin ojitetut lohkot ja hyvärakenteisen maan. Myös maan läpäisevyyden tulee olla kunnossa. Lue lisää »

Muuruveden koulutilan hyviä käytäntöjä

Muuruveden koulutilalla 25 vuotta työskennellyt kasvituotannon lehtori Jari Nousiainen kertoi kesällä 2010 LuomuTIETOverkolle kokemuksiaan. Materiaali on nyt tarjolla kaikille kiinnostuneille.  
Lue lisää »

Antibioottiresistenssin lisääntyminen maaperässä

Maaperän mikrobien antibioottiresistenssi lisääntyy jatkuvasti huolimatta antibioottien käytön tiukemmasta valvonnasta ja jätehuoltomenetelmien kehittymisestä.  Näihin tuloksiin on päätynyt Newcastlen yliopiston tutkimusryhmä. Environmental Science and Technology -lehdessä julkaistu raportti perustuu tutkimustuloksiin, jotka on saatu vuosien 1940 ja 2008 välillä Alankomaissa viideltä eri sijaintipaikalta kerätyistä maaperänäytteistä. Lue lisää »