‘ravinnehuolto’ arkisto

Lannan antibiootit nousevat kasveihin

Viljelykasvit ottavat juurillaan¬† lietelannassa maahan levitettyj√§ antibiootteja. Tutkijat ovat osoittaneet antibioottien nousun kasveihin ensimm√§ist√§ kertaa. Tutkimus on tehty Saksassa Paderbornin yliopiston kemian laitoksella yhteisty√∂ss√§ Etel√§-Westfalenin ammattikorkeakoulun ja liittovaltion ravitsemus- ja elintarvikelaitoksen kanssa. Lue lis√§√§ »

Luonnonmukainen maatalous‚Äďoppikirja netiss√§

Luonnonmukainen maatalous (Rajala 2006) on saatavilla näköispainoksena verkossa. Kirja on jaettu luvuittain pdf-tiedostoihin, joita voi ladata ja tulostaa vapaasti. Se sopii perusteokseksi esim.  viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden käyttöön.

Lue lis√§√§ »

Viljelykasvien typen otto uuteen valoon

Viljelykasvien juuret voivat ottaa typpe√§ maasta my√∂s aminohappoina. Ei vain nitraattina ja ammoniumtyppen√§, kuten t√§h√§n asti on yleisesti opetettu.¬† N√§m√§ tulokset saatiin Sandra J√§mtg√•rdin v√§it√∂skirjatutkimuksessa Ruotsin maatalousyliopistossa. Tutkimuksessa mitattiin vapaiden aminohappojen m√§√§ri√§ eri tyyppisiss√§ peltomaissa. Pitoisuudet ovat matalia, mutta otettujen aminohappojen tilalle vapautuu jatkuvasti uusia maan eloper√§isen aineksen hajotessa. Kasvit voivat ottaa aminohappoina olevaa typpe√§ yht√§ paljon kuin kivenn√§istyppe√§ samoissa pitoisuuksissa. Juurten kyky ottaa aminohappoja on yht√§ suuri kuin pieneli√∂st√∂n kyky ottaa maasta aminohappoina esiintyv√§√§ typpe√§. Lue lis√§√§ »

Valkuaiskasvit maitotilalla -päivän materiaalit

LuomuTI√ąTOverkko-hankkeessa suunniteltiin ja j√§rjestettiin ensisijaisesti maidontuottajille suunnattu Valkuaiskasvip√§iv√§ 23.42010 Mikkeliss√§ ja 24.3.2010 Savonlinnassa.
Tilaisuus j√§rjestettiin yhteisty√∂ss√§ Nurmesta Tankkiin-hankkeen kanssa. Lue lis√§√§ »

Ravinteet kiinni ja käyttöön -teemapäivä 9.4.2010 materiaalit

12.4.2010

Teemapäivän materiaaleja pdf-tiedostoina:

Jukka Rajala: Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen 9.4.2010

Reijo Käki: Syysrypsin viljely 9.4.2010

Fosforikysymys ‚Äď onko vastauksia?

Maailman fosforivarat ovat rajalliset ja sijaitsevat vain muutaman valtion alueella. Fosforin kysynt√§ on kuitenkin edelleen kasvussa, mik√§ johtuu el√§intuotteiden kulutuksen lis√§√§ntymisest√§ ruokavalioissa. Er√§iden arvioitsijoiden mukaan fosforintuotannon huippu, eli ‚ÄĚpeak phosphorus‚ÄĚ tultaneen saavuttamaan noin 2033, jonka j√§lkeen tuotanto alkaa supistua ‚ÄĚhelppojen‚ÄĚ raaka-ainel√§hteiden ehtymisen takia. T√§ll√∂in on pakko ottaa k√§ytt√∂√∂n heikompia raaka-ainel√§hteit√§, jolloin my√∂s fosforin louhinnan ja rikastamisen hinta kohoaa. Jo viimeisin ruokakriisi osoitti, ett√§ t√§llaisilla fosforilannoitteiden hinnannousulla on tuhoisat vaikutukset kehitysmaiden pienviljelij√∂iden talouteen. Lue lis√§√§ »

Maan rakenne tärkeämpi kasvutekijä kuin lannoitus

Maan tiivistymisen vaikutusta viljelykierron satoon tutkittiin luomukarjatilan viljelykierrossa Norjassa. Maata tiivist√§m√§tt√§ saatiin keskim√§√§rin 36 % suurempi sato kuin tavanomaisella traktorilla ja karjatilan koneistuksella ty√∂t tehden (kelasilppurikalusto). Maan tiivist√§misen v√§ltt√§minen lis√§si my√∂s lierojen m√§√§r√§√§. Lue lis√§√§ »