Huoltovarmuus luomutuotannon vahvuus

Huoltovarmuuden varmistamista yhteistyössä eri tahojen kanssa kehitetään. Kriisitilanteisiin on valmistauduttava etukäteen ja elintarvikehuollon toimivuus on yksi tärkeimmistä asioista varmistaa, myös pidemmissä kriiseissä. Tällöin fossiilisten polttoaineiden saanti ja ulkomaankauppa voivat häiriintyä merkittävästi tai jopa pysähtyä.

Luomutuotannossa käytetään biologista typensidontaa, viljelykiertoa ja eloperäisiä lannoitteita eikä tuotanto ole riippuvainen ostolannoitteista. Tämä on merkittävää huoltovarmuuden kannalta, sillä ostolannoitteet tulevat suureksi osaksi ulkomailta ja ne tuotetaan käyttäen merkittäviä määriä fossiilisia polttoaineita, tähdentää Luomuliitto tiedotteessaan.

Valkuaishuolto keskeinen osa huoltovarmuutta
– Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen valkuaiskasvituotantoa tulee kehittää maatalouspoliittisin toimenpitein, jotta voimme vähentää riippuvuutta tuontivalkuaisesta, toteaa Jukka Lassila Luomuliitosta.

Myös tuholaisten torjunta hoidetaan luonnonmukaisin keinoin eikä ole riippuvaista ulkoa tulevista tuotantopanoksista. Luomutuotannossa hankalia tuholaisesiintymiä ehkäistään monipuolisella tuotannolla, kuten seosviljely, viljelykierto ja tuholaisten luontaisten vihollisten suosiminen.

Suomen hallitusohjelman tavoitteena on nostaa luomu maatalouden strategiseksi tavoitteeksi ja myös turvata keskeisten tuotteiden osalta huoltovarmuus. Maabrändityöryhmä ja myös Luomuliitto nostivat tavoitteeksi, että puolet suomalaisesta maataloustuotannosta on luomua.

– Uudistuvassa maatalouspolitiikassa luomun edistäminen on otettava tosissaan ja toimenpiteiden tulee kannustaa luomuviljelyn laajentumista, toteaa Jukka Lassila.

– Toisaalta jokainen uusi myyntiin tuleva ja ostoskoriin pääsevä suomalainen luomutuote on askel kohti omavaraisempaa Suomea.

Kriisivastaavana luomuviljelijä
Suomen huoltovarmuudesta vastaava Huoltovarmuuskeskus toteaa, että poikkeusoloissakin pyritään tuottamaan ruokaa tavanomaisella tavalla mahdollisimman pitkään. Sen jälkeen tulisi sopeutumisaika, jolloin ruokavaliota ja mahdollisesti tuotantotapojakin muutettaisiin.

– Tarvitaan laaja tietoisuus siitä, miten ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia voidaan tuottaa ruokaa tehokkaasti. Luomutuotannossa käytetyistä menetelmistä esimerkiksi typensidonta, monipuolisemmat viljelykasvit ja eloperäisten lannoitteiden käyttö kiinnostaa jo nyt myös tavanomaisia viljelijöitä yhä enemmän, koska ne ovat kustannustehokkaita. Näiden aiheiden tutkimusta ja tiedonlevitystä tulee kehittää, toteaa Jukka Lassila.

– Typensitojakasvien sisällyttäminen viljelykiertoihin olisi ensimmäisiä tehtäviä, jos täytyisi saada koko maatalous toimimaan ilman keinolannoitteita. Rikkaruohojen mekaaninen torjunta ja huolellinen viljely riittävät – satoa saataisiin. Jo nyt se olisi kuitenkin huomattavasti helpompaa, jos kasvinjalostuksessa otettaisiin luomun tarpeet huomioon, listaa Haukivuoren kriisiajan maatalousvastaavaksi nimetty luomuporkkanan viljelijä Paavo Pulkkinen Etelä-Savosta.

-Kuusikymmenluvulta asti vallinnut huoltovarmuusajattelu on perustunut suhteellisen lyhytaikaiseen kriisiin varautumiseen. Tällöin huolehditaan kriittisten tuotantopanosten (polttoaineet, lannoitteet, ks-aineet, valkuaisrehut) niukentuneenkin saannin turvaamisesta, sanoo luomuviljelijä Juha Auranen Varsinais-Suomesta.
– Jos kriisi jatkuisikin pidempään, luomutuotannon menetelmät, etenkin typpiomavaraisuuteen perustuva kasvinvuorotus, osoittautuisi ylivoimaiseksi strategiaksi. Luomuviljelijöillä on elintarvikehuollon kriisitilanteessa annettavana avainasemassa oleva panos: tieto ja taito tuottaa ruokaa ilman väkilannoitteita ja kemiallista kasvinsuojelua, samalla maan kasvukuntoa varjellen. Sen pelkästä ylläpitämisestä kannattaa jo maksaa, sillä tyhjästä sitä ei luoda muutamassa kuukaudessa.

Huoltovarmuuden uhat  Suomessa

  • Pitkät kuljetusetäisyydet ja syrjäinen sijainti
  • Ankarat viljelyolot
  • WTO ja EU:n maatalouspolitiikka
  • Riippuvuus tuontipanoksista:
    – energia
    – valkuaisraaka-aineet (omavaraisuus <15%)
    – torjunta-aineet ja lääkkeet
    – ammoniakki (lannoitteet)
    – koneet ja laitteet

Luomun vahvuudet huoltovarmuuden parantamisessa

  • Uusiutumattoman tuontienergian tarve pienempi- ei väkilannoitteiden valmistuksen energiaa
  • Luomussa vahva pyrkimys kotoiseen tai ainakin kotimaiseen valkuaisrehun käyttöön
    ->valkuaisrehut voidaan tuottaa itse tai toisilla luomutiloilla
  • Kemiallisen kasvinsuojelun asemesta ekologinen kasvinsuojelun menetelmät
  • Torjunta-aineet korvattu viljelyteknisin ja mekaanisin, biologisin menetelmin
  • Ammoniakkia ei luomussa tarvita typpilannoitteiden valmistamiseen
    -> typpi hankitaan tehostamalla kierrätystä, viljelyteknisten menetelmien hyväksikäyttöä ja biologisen typensidonnan avulla  eli ekosysteemipalveluiden avulla
  • Luomussa käytetään koneita ja laitteita
    –> poltto- ja voiteluaineet sekä vara-osat haaste luomun jatkokehittämiselle

Lisätietoja:
Luomuliiton tiedote 30.1.2012

Huoltovarmuuskeskus

Teksti: Jukka Rajala

Tulosta