Huomio elintarvikehuollon varmuuteen

Omavarainen valkuaishuolto karjatiloilla on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sanoi Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan -kurssit avannut emeritusprofessori Esko Poutiainen. Aihe on vanhastaan hänelle tuttu, koska valkuaisomavaraisuutta tutkittiin paljon 1970-luvulla mm Sitran rahoittamissa projekteissa. Nykyisin globaali näkökulma on syytä liittää omavaraisuuteen entistä tiiviimmin.
Elintarvikkeita tarvitaan lisää, koska väestö maapallolla kasvaa ja nälkäisiä on noin miljardin verran varsinkin Afrikassa ja Aasiassa. Ruoan tuotantomäärien lisäksi mm veden ja energian riittävyys tulevat entistä enemmän vaikuttamaan myös ruoan tuotantovarmuuteen.

Karjatalouden kehittäminen alkoi Suomessa 1870-luvulla. A.I. Virtasen panos kotovaraisen typpi- ja valkuaishuollon kehittämisessä oli Nobel-palkinnon arvoinen (1945). Säilörehun tuotanto ja käyttö ruokinnassa nousivat keskeisiksi menetelmiksi Virtasen tutkimustyön tuloksena. Säilörehun laatu onkin nykyisin keskeinen maidontuotannon kilpailukykyisyyteen vaikuttava tekijä.

Nykyisin yleistyvän luomutuotannon periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia.

Paikallinen elintarviketuotanto tulee olemaan entistä tärkeämpää. Tähän tähtää myös kansalliset huoltovarmuustavoitteet.

Rehustrategiatyöryhmän raportti viime vuoden lopulta korostaa kotimaisen valkuaisen tuotannon lisäämistä, sanoi Poutiainen lopuksi.
Esko Poutiaisen PP-esitys

Teksti: Jukka Rajala

Tulosta