Lajikkeilla ja pinnanmuodoilla selvä vaikutus luonnonmukaisesti viljeltyyn tyrniin

Filosofian lisensiaatti Merja Heinäaho on Joensuun yliopistossa tarkastettavassa biologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan selvittänyt erilaisten luonnonmukaisten lannoitteiden, kateaineiden ja maapohjan pinnanmuotojen vaikutuksia kotimaisten tyrnilajikkeiden kasvuun, satoon, sadon laatuun sekä lehtikemiaan. Tutkimus on ensimmäinen kotimaisilla lajikkeilla tehty tutkimus. Väitöksen pääasiallinen tarkoitus oli kartuttaa luomuviljelyn harjoittajien sekä aiheesta kiinnostuneiden tietämystä. Lisäksi tuloksilla pyritään lisäämään Suomen oloihin hyvin soveltuvien kotimaisten tyrnilajikkeiden markkina-arvoa.

Heinäaho seurasi tutkimuksessaan erilaisten luonnonmukaisten viljelymenetelmien vaikutuksia neljänä peräkkäisenä kasvukautena (vuosina 2004 – 2007) Merikarvialla Länsi-Suomessa. Lajikkeista Terhi-pensaat kasvoivat Tytti-pensaita nopeammin ja tuottivat enemmän satoa. Biolanin vähätyppinen kalium- ja fosforilannoite sekä Kemiran bioapatiitti paransivat rungon paksuuskasvua. Harjualusta ja Mypex-muovikate osoittautuivat kasvun ja sadon kannalta kuitenkin parhaaksi yhdistelmäksi. Tyrni on valokasvi ja heikko kilpailija rikkaruohoja vastaan, joten kateaineiden käyttö on etenkin luonnonmukaisilla viljelmillä välttämätöntä. Muovikate oli selvästi tehokkaampi rikkaruohojen kurissapitäjä kuin eloperäiset kateaineet. Vaikka muovi on vertailtavista kateaineista kaikkein kallein, on sen etuna myös pitkä käyttöikä.

Tyrnin lehdet ja marjat sisältävät muun muassa antioksidatiivisia fenoliyhdisteitä. Lehdissä on eniten hydrolysoituvia ja kondensoituvia tanniineita sekä jonkin verran flavonoideja. Marjoissa on kondensoituvia tanniineita ja flavonoideja, joista kversetiinit muodostavat suurimman ryhmän. Lajikkeiden välillä oli eroja fenolikoostumuksessa ja -pitoisuuksissa. Fenolipitoisuudet olivat korkeimpia tasamaalla kasvaneiden pensaiden lehdissä ja marjoissa. Tämä johtuu todennäköisesti tasamaan tiiviydestä ja viileydestä, joka aiheuttaa nuorille pensaille stressitilan. Pensaat suojautuvat stressiltä tuottamalla fenoliyhdisteitä. Runsaan fenoliyhdisteiden tuotannon havaittiin alentavan marjasatoa tasamaalla kasvaneissa pensaissa. Eloperäiset kateaineet kohottivat lehtien fenolipitoisuuksia.

Tyrnin poimintarajoitusten poistaminen vuonna 2006 on aiheuttanut huolta luonnonvaraisten kantojen säilymisestä. Luonnontilaisen tyrnin suojelun kannalta on suotavaa korvata sen käyttöä viljellyllä marjalla. Vaikka tyrnituotanto ei vielä ylläkään lähelle herukan ja mansikan tasoa, on sen viljely nopeimmin kasvava marjatuotantomme. Luomutuotteita pidetään perinteisesti puhtaina ja turvallisina. Luomutuotannon turvallisuuteen perustuu myös tuotteiden kysynnän voimakas kasvu, joka lisää paineita tuotannon laajentamiseen ja tehostamiseen. Luomutyrnin, joka on lähimpänä luonnontyrniä, tuotantoa tulee siis lisätä. Viljelyn laajentumisen esteenä on tähän saakka ollut alan vähäinen tietämys, sillä Suomessa tehdyt tyrnin viljelyä koskevat tutkimukset ovat tapahtuneet tavanomaisen viljelyn ehdoilla. Kotimaista alkuperää olevia tyrnilajikkeita ei ole testattu viljelymenetelmäkokeissa. Niiden etuna on venäläisiin valtalajikkeisiin nähden versolaikun- ja talvenkestävyys.

Suomessa tulisi jatkossa keskittyä tyrnistä saatavien tuotteiden, kuten marjojen ja myös lehtien jatkojalostukseen sekä tuotteiden markkinointiin. Tämän ohella myös lajikejalostus on keskeinen panostuksen kohde, jolloin markkinoille saataisiin enemmän luonnonoloihimme soveltuvia, taudinkestäviä ja satoisia lajikkeita.

Teksti: Merja Heinäaho

Väitöskirja
Heinäaho. M. 2009. The effect of fertilizers, mulch and land contours on young sea buckthorn cultivars in organic farming, Joensuun yliopisto.
Lannoitteiden, kateaineiden ja pinnanmuotojen vaikutus nuorten tyrnipensaiden kasvuun luomuviljelyssä

Tulosta