Luomuviljelyssä samat sadot kannattavammin 13-vuotisessa tutkimuksessa Iowassa

Luomuviljelyssä voidaan saada samanlaisia satotasoja soijan ja maissinviljelyyn painottuvissa viljelykierroissa kuin tavanomaisessakin viljelyssä ja paljon kannattavammin. Tämä ilmenee 13- vuotta kestäneestä vertailututkimuksesta Iowan valtionyliopiston koetilalla.

 

 

 

.

Pitkäkestoinen viljelyjärjestelmätutkimus

Pitkäkestoinen viljelyjärjestelmätutkimus (LTAR) alkoi vuonna 1998 kestävän maatalouden tutkimiseksi yliopiston Leopold Centerin toteuttamana. Tutkimus on yksi pitkäkestoisimpia luomua ja tavanomaista viljelyä vertailevia tutkimuksia USA:ssa. Tutkimusta johtaa kasvinviljelyn ja puutarhatuotannon professori Kathleen Delate.

Tutkimuksessa verrataan seuraavia viljelykiertoja, joissa viljellään samoja kasvilajikkeita. Kerranteita on neljä ja koeruutuja 44:

  • Tavanomainen maissi-soija (2 vuotta)
  • Luomu maissi-soija-kaura/sinimailanen (3 vuotta)
  • Luomu maissi-soija-kaura/sinimailanen-sinimailanen (4 vuotta)
  • Luomu soija-vehnä/puna-apila (2 vuotta)

Tavanomaisessa viljelyssä käytetään väkilannoitteita ja torjunta-aineita seudulla suositeltavia määriä. Luomuviljelyssä käytetään maissinoljen kanssa kompostoitua eläinlantaa ja mekaanista rikkakasvien torjuntaa.

-Siirtymävaiheen vuodet ovat haasteellisimpia, Delate sanoo selittäen että tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli auttaa viljelijöitä siirtymään luomuviljelyyn. Siirtymävaihe kestää kolme vuotta, ennen kuin satoa voidaan myydä luomutuotteina.

Satotasot vertailukelpoiset

Tämä tutkimus osoittaa, että luomuviljelyssä satotasot ovat vertailukelpoisia tavanomaisesti viljeltyjen kasvien satojen kanssa, jopa siirtymävaihevuosinakin. Keskimäärin 13 koevuoden aikana luomumaissin, -soijan ja –kauran sadot ovat olleet samansuuruisia tai hieman suurempia kuin tavanomaisessa viljelyssä. Vastaavasti sinimailasnurmen sadot 12 vuoden keskiarvona ja syysvehnän sadot 8 vuoden keskiarvona ovat myös tilastollisesti samansuuruisia kuin tavanomaisessa viljelyssä seutukunnalla saadut sadot.

Luomussa kannattavuus parempi

Luomuviljelyssä tuotteista saadaan korkeampaa hintaa ja rahaa tuotantopanosten kuten väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden ostoon kuluu vähemmän. Luomuviljelyssä kannattavuus onkin selvästi tavanomaista parempi. Luomuviljelyistä sadoista viljelijälle jäi käteen noin 200 $/eekkeri tavanomaista enemmän.

Luomu hoitaa maata

Paremman kannattavuuden lisäksi luomuviljelyssä maan kasvukunto paranee. Kun tavanomaisille koeruuduille lisättiin väkilannoitteita sekä rikkakasvien ja tuholaisten torjunta-aineita, luomuruuduille lisättiin vain paikallisia lantaan perustuvia panoksia. Maan kokonaistypen, hiilen, kaliumin, fosforin, magnesiumin ja kalsiumin pitoisuudet lisääntyivät. Tulokset osoittavat, että luomuviljelyssä ravinteiden hyötysuhteet voivat olla tavanomaista parempia ja maa voi toimia hiilinieluna.

Rikat hallitaan monipuolisin toimin

Rikkakasvien hallinnassa luomuruuduilla käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, mm oikea-aikaisia muokkauksia ja harauksia sekä pitempää viljelykiertoa. Viherlannoitteena viljeltävät ruis ja sinimailanen helpottavat rikkakasvien hallintaa ja tarjoavat suojaa hyödyllisille hyönteisille ja eläimille.

-Uskon luomuviljelyllä olevan suuren tulevaisuuden, sanoo professori Delate. Puhelin soi jatkuvasti ja viljelijät ovat erittäin kiinnostuneita.

Rodale-instituutin tutkimuksessa vastaavat tulokset

Iowan yliopiston tulokset ovat aivan samanlaisia kuin Rodale-insituutin 30 vuotta Pennsylvaniassa jatkuneessa tutkimuksessa saadut tulokset. Rodale-instituutin kokeessa saatiin luomuviljelyssä samansuuruisia satoja kuin tavanomaisessakin, ja kannattavuus oli selvästi parempi. Lisäksi luomussa käytettiin 45 prosenttia vähemmän ulkopuolista energiaa ja kasvihuonekaasujen päästöt ovat selvästi pienempiä. Kuivina vuosina luomuviljelyssä on saatu jopa 30 prosenttia tavanomaista suurempia satoja.

Lähde: The Long-Term Agroecological Research (LTAR) Experiment. 2011. Leopold Center, Iowa State University

Lue myös Rodale-instituutin 30-vuotisesta tutkimuksesta

Teksti: Jukka Rajala

Tulosta