Maan kasvukunto omavaraisen valkuaistuotannon perusta

Maan tasapainoinen kasvukunto on omavaraiseen valkuaishuollon perusta, sanoi erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Runsaasti valkuaista tuottavat kasvit vaativat hyväkuntoisen maan menestyäkseen.

Erityisen haasteellista on nykyisin tilakokojen kasvaessa ylläpitää maan rakenne hyvänä. Apilat, mailanen ja herne vaativat kuitenkin menestyäkseen hyvin ojitetut lohkot ja hyvärakenteisen maan. Myös maan läpäisevyyden tulee olla kunnossa.

Korjuun ajoitus

Palkokasvinurmien korjuun ajoituksessa onkin tarpeen kiinnittää huomiota sadon D-arvon lisäksi myös maan kosteuteen. Säilörehun korjuu liian märältä maalta voi palkokasveilla johtaa helposti kolmanneksen sadonalennuksiin seuraavissa sadoissa, sanoi Rajala. Pahimmissa tapauksissa apila tai mailanen häviää nurmista kokonaan. Palkokasvien häviämisen seurauksena joudutaan sadon tuottamiseen käyttämään suuria typpilannoitusmääriä.

Ravinteiden hyväksikäyttö paranee

Maan hyvä kasvukunto vähentää merkittävästi tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarvetta. Mm. biologisen typensidonnan hyväksikäyttö tehostuu ja fosforin ja muiden ravinteiden hyväksikäyttö paranee. Pitemmällä tähtäimellä maailman fosforivarat ovat hupenemassa ja fosforilannoitteiden hinnat tulevat nousemaan.

Maan rakenne onkin lannoitusta tärkeämpi palkokasvipitoisten nurmien sadontuottoon vaikuttava tekijä.

Tehoa maan hoitoon

Maan kasvukuntoa tulisikin maito- ja naudanlihatiloilla hoitaa yhtä huolella kuin karjaa, korosti Rajala. Viljelijän kannattaisikin laskeutua usein traktorin hytistä alas ja seurata maan rakennetta ja kasvukuntoa pintaa syvemmältä lapion avulla. Maan kasvukunto on tilalla varsinainen tuottava tekijä. Navetassa pellon sato muutetaan maidoksi ja lihaksi. Pellon kasvukunnosta riippuukin viime kädessä tilan taloudellinen menestyminen.
Jukka Rajalan PP-esitys

Katso myös materiaali maitotilojen peltojen kunnosta
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon

Teksti: Jukka Rajala

Tulosta