Öljyaikakauden huippu maailman öljyntuotannon tulevaisuuden analyysi

Öljyn tuotantoennuste Uppsala ja IEAUppsalan yliopiston tutkijaryhmä kritisoi Kansainvälisen Energiajärjestö IEA:n julkaisemaa World Energy Outlook 2008-raporttia tulevaisuuden öljyntuotantomäärien yliarvioinnista. IEA on OECD-maiden energia-alan asiantuntijajärjestö, jonka ennusteiden perusteella monet valtiot ja organisaatiot tekevät omia tulevaisuuden energiapoliittisia linjauksiaan. Uppsalan tutkijaryhmä ennustaa öljyn tuotannon laskevan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä 75 miljoonaan tynnyriin päivässä, kun taas IEA ennustaa tuotannon kasvavan yli 106 miljoonaan tynnyriin.

Tulevaisuuden öljytarpeet – kysyntäskenaario

IEA arvioi öljynkysynnän olevan vuonna 2030 106,4 miljoonaa tynnyriä (mb/pv ). Lukuun on päädytty ennakoidun talouskasvun perusteella olettaen, että BKT:n kasvun ja öljynkulutuksen välinen tiivis riippuvuus säilyy. Vuoteen 2015 talouskasvun oletetaan olevan 3 % vuodessa, mikä edellyttää 1,3 %:n öljynkulutuksen kasvua vuodessa ja sen jälkeen 0,8 % vuodessa. IEA olettaa öljyntuotannon pysyvän edelleen ennustetun kysynnän tahdissa. Uppsalan tutkijaryhmä kritisoi tätä oletusta ja analysoi öljyn tuotantoennusteita tieteellisten tutkimusten sekä aiempien havaintoja pohjalta. Keskeiseen rooliin tutkimuksessa nousi hyödynnettävissä olevien öljyvarantojen realistisen hyödyntämisnopeuden arviointi.

Raakaöljyn tuotantoennuste – tuotantoskenaario

IEA ennustaa, että vuoden 2030 raakaöljyntuotannosta 25 % tulee nykyisin tuotannossa olevilta kentiltä, 22 % tunnetuilta kehitteillä olevilta kentiltä ja 18 % vielä löytämättömiltä öljykentiltä. Tutkijoiden mukaan IEA:n arvio tällä hetkellä tuotannossa ja kehitteillä olevien sekä vielä löytämättömien kenttien hyödynnettävistä öljyvaroista on realistinen samoin kuin olemassa olevien kenttien tuotantoennuste (27,1 mb/pv). Myös öljyntuotannon tehostamisesta (mm. hiilidioksidi-injektioilla) saatavan lisätuotannon arviota (6,4 mb/pv vuonna 2030) tutkijat pitävät realistisena. He korostavat, että olemassa olevan tuotannon laskun korvaamiseen tarvitaan merkittävä lisäkapasiteettia.

IEA:n ja Uppsalan yliopiston tutkijaryhmän tavanomaisen öljyntuotannon ennusteiden ero syntyy suurelta osin kehitteillä olevien ja vielä löytämättömien öljykenttien ennustetusta hyödyntämisnopeudesta. IEA:n arvio vuoden 2030 päivätuotannosta on 22,5 miljoonaa barrelia kehitteillä olevilta ja 19,2 miljoonaa barrelia toistaiseksi löytämättömiltä öljykentiltä. Tutkijat pitävät realistisina arvioina 13,6 ja 8,7 miljoonan barrelin päivätuotantotasoja. Tutkijoiden mukaan IEA:n ennustama hyödyntämistahti on ennennäkemätön korkea sekä historiallisen tiedon että tuotantorakenteiden perusteella. IEA ei kuitenkaan esitä mitään perusteluita tälle oletukselle.

Uppsalan tutkijat käyttivät kehitteillä olevien ja löytämättömien kenttien tuotantoennusteen arviointiin ehtymisnopeusanalyysia. Historiallisten empiiristen tietojen perusteella hyödynnettävissä olevien öljyvarojen ehtymisnopeus on ollut alle 7 %. Tätä on pidettävä realistisena oletuksena tulevien tuotantomäärien laskentamalleissa. Teoreettisesti hyödyntämisnopeus voi olla suurempi erittäin korkean öljyn hinnan alueilla, joilla tarvittava infrastruktuuri on jo olemassa ja tuottajat haluavat porata öljyä nopeasti. Käytännössä hitaampaa hyödyntämisnopeutta puoltavat mm. taloudellisen epävarmuuden aiheuttama kehitysinvestointien lykkääntyminen sekä OPEC-maiden strategia pitää tuotantotasot vakaina. Siksi tutkijat huomauttavat, että arviot uusien ja vielä löytämättömien kenttien kehittämisestä ovat optimistisia. Tulevaisuudessa löydettävät kentät ovat yleensä kooltaan yhä pienempiä, mikä vaikuttaa tuotantoon – pienten kenttien yhteenlaskettu tuotanto ei riitä korvaamaan suurten ehtyvien kenttien tuotannon laskua.

Epätavanomaiset öljylaadut

IEA määrittelee epätavanomaisiksi öljylaaduiksi mm. öljyhiekan, hyvin raskaan maaöljyn sekä maakaasusta ja kivihiilestä valmistetut nestepolttoaineet. Niiden yhteenlasketun päivätuotannon IEA arvioi kasvavan vuoden 2007 1,7 miljoonasta tynnyristä vuoteen 2030 mennessä 8,8 miljoonaan tynnyriin eli keskimäärin 8 % vuodessa. Uppsalan tutkijaryhmän arvio on 6,5 mb/pv. Resurssimielessä epätavanomaisissa öljyissä on valtava potentiaali, mutta niiden korkeat jalostuskustannukset rajoittavat niiden hyödyntämistä eikä niiden tuotanto riitä korvaamaan tavanomaisen öljyntuotannon vähentymistä.

Nestemäinen maakaasu (NGL)

IEA ennustaa nestemäisen maakaasun päivätuotannon nousevan 10,5 miljoonasta tynnyristä 19,8 miljoonaan tynnyriin. IEA ilmoittaa ennusteet tilavuusyksiköinä, mutta vertailtavuuden takia luvut tulisi esittää energiayksiköissä. Yksi nestemäisen maakaasun tynnyri vastaa keskimäärin 0,7 öljytynnyrin sisältämää energiaa. Uppsalan tutkijoiden mukaan nestemäisen maakaasun tuotanto vuonna 2030 on yhteensä 15,5 mb/pv, mikä vastaa 11,5 miljoonaa öljyekvivalenttitynnyriä. Nestemäisen maakaasun osuus ei tule tulevaisuudessa kasvamaan huomattavasti.

Johtopäätökset

Uppsalan yliopiston tutkijat tarkastelivat IEA:n öljyntuotantoennusteita useiden tieteellisten tutkimusten sekä historiallisten havaintojen pohjalta. Tutkijat päätyvät IEA:ta selvästi alhaisempaan öljyntuotantoennusteeseen vuodelle 2030 käyttämällä tuotantomäärien ennustamisessa hyödynnettävissä olevien öljyvarantojen realistista hyödyntämisnopeutta. Merkittävin näkemysero koskee tulevaisuuden raakaöljyn tuotantoa. IEA:n esittämän 75 miljoonan tynnyrin sijaan raakaöljyntuotanto olisi noin 55 mb/pv. Myös vaihtoehtoisten öljyjen tuotantoennusteet ovat tutkijoiden mukaan ylimitoitettuja, joten he arvioivat maailman yhteenlasketuksi öljytuotannoksi vuonna 2030 75 miljoonaa tynnyriä päivässä IEA:n ennustaman 106 miljoonan tynnyrin sijaan. Vuoden 2007 öljyntuotanto oli 84,3 mb/pv.

Oljyn tuotantoennuste

Kuva: IEA:n ja Uppsalan yliopiston tutkijaryhmän öljyntuotantoskenaarioiden vertailu. Ylin käyrä IEA:n ennuste. Alemmat käyrät Uppsalan tutkijaryhmän ennusteita.

Öljyvarojen ehtymisnopeudelle määriteltiin historiatietojen perusteella realistiset rajat. IEA ei ole esittänyt, mitkä tekijät ja olosuhteet selittävät sen skenaarioiden historiallisia arvoja huomattavasti korkeammat arvot. Aiempiin suurten öljykenttien tutkimuksiin perustuen voidaan päätellä, että uudet ja epätavanomaiset öljylähteet eivät riitä korvaamaan nykyisen öljyntuotannon laskua. Tutkijat pitävät epätodennäköisenä, että maailman raakaöljyntuotanto palaa koskaan vuoden 2008 tasolle.

Uppsalan yliopiston tutkijaryhmä esittää vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaarion ”Uppsalan maailman öljynäkymät 2008”, joka ennustaa tuotantotason laskevan 75 miljoonaan tynnyriin päivässä vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuuden tuotanto riippuu suurelta osin vielä kehitteillä olevien ja löytämättömien öljykenttien tuotannosta, joten siihen liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Siksi tutkijat ovat kuvanneet sekä nopeamman että hitaamman kehityksen vaihtoehdot. Nopeassa vaihtoehdossa talous elpyy nopeasti ja kehitteillä olevat kentät saatetaan pian tuotantoon. Hitaassa kehitysskenaariossa kentät otetaan käyttöön vähitellen ja maksimaalisen hyödyntämisnopeuden saavuttaminen kestää kaksi kertaa kauemmin. Tästä aiheutuu tuotannon lasku, jota seuraa elpyminen vuoden 2020 jälkeen. Kaikkien Uppsalan skenaarioiden mukaan öljyntuotanto on vuonna 2030 alemmalla tasolla kuin nykyään, kun taas IEA ennustaa öljyntuotannon kasvavan.

Globaali öljyntuotanto on jo todennäköisesti ohittanut huipputuotantonsa ja olemme tulleet tuotannon laskuvaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että olemme saavuttaneet öljyaikakauden huipun. Taloudellisen kasvun ja energian käytön välinen yhteys on keskeistä IEA:n nykyiselle lähestymistavalle. Koska Uppsalan tutkijoiden ennusteet eivät tue näkemystä, jonka mukaan globaalin öljyntuotannon kasvu olisi enää juurikaan mahdollista, tulevaisuudessa taloudellisen kasvun on perustuttava muihin polttoaineisiin kuin öljyyn.

Lähde:
Kjell Aleklett, Mikael Höök, Kristofer Jakobsson, Michael Lardelli, Simon Snowden, Bengt Söderbergh 2010: Öljyaikakauden huippu – maailman öljyntuotannon tulevaisuuden analyysi. The Peak of the Oil Age – analyzing the world oil production Reference Scenario in World Energy Outlook 2008. Energy Policy 38: 1398-1414.

Teksti: Mikko Salmu

Tulosta