Omavarainen valkuaisruokinta kiinnostaa viljelijöitä

Valkuaisruokinnan omavaraistaminen ja kustannusten säästäminen kiinnostaa maidon- ja naudanlihan tuottajia. Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan – kurssit vetivät salit täyteen Uudessakaupungissa 16-17.2.2011 ja Kuopiossa 21-22.2.2011. Noin 200 maidon- ja naudanlihan tuottajaa sai tuhdit paketit uutta ajateltavaa valkuaisrehujen viljelyyn ulkomaisten ja kotimaisten alustusten välityksellä. Kurssit järjesti omavaraisen valkuaisruokinnan teemaryhmä, MTT, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hanke sekä Older Grupp Virosta.

Varmuutta elintarvikehuoltoon

Omavarainen valkuaishuolto karjatiloilla on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sanoi kurssit avannut emeritusprofessori Esko Poutiainen. Aihe on vanhastaan hänelle tuttu, koska valkuaisomavaraisuutta tutkittiin paljon 1970-luvulla mm Sitran rahoittamissa projekteissa. Nykyisin globaali näkökulma on syytä liittää omavaraisuuteen entistä tiiviimmin.

Elintarvikkeita tarvitaan lisää, koska väestö maapallolla kasvaa ja nälkäisiä on noin miljardin verran varsinkin Afrikassa ja Aasiassa. Ruoan lisäksi mm veden ja energian riittävyys tulevat entistä enemmän vaikuttamaan myös ruoan tuotantoon.
Lue lisää

Palkokasvitutkimusta Suomessa

Palkokasvien tutkimuksista Suomessa alustuksen oli valmistellut erikoistutkija Arja Nykänen MTT:ltä. Eniten on tutkittu puna-apilan viljelyä. Lajikekokeita on jatkuvasti eri koeasemilla. Suositeltavin puna-apilalajike on koetulosten mukaan Betty. Uusia lajikkeita voi piankin tulla viljelyyn – ainakin Etelä-Suomeen.
Lue lisää

Maan kasvukunto omavaraisen valkuaistuotannon perusta

Maan tasapainoinen kasvukunto on omavaraiseen valkuaishuollon perusta, sanoi erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Runsaasti valkuaista tuottavat kasvit vaativat hyväkuntoisen maan.

Erityisen haasteellista on nykyisin tilakokojen kasvaessa ylläpitää maan rakenne hyvänä. Apilat, mailanen ja herne vaativat kuitenkin menestyäkseen hyvin ojitetut lohkot ja hyvärakenteisen maan. Myös maan läpäisevyyden tulee olla kunnossa.
Lue lisää

Palkokasveilla kilpailukykyä maidontuotantoon Virossa

Monipuolista palkokasvitietoutta toi kurssille tri Hindrek Older Virosta. Hän on toiminut vuosia Viron maataloustutkimuksessa sekä palkokasvien viljelyn että omavaraisen valkuaisruokinnan parissa. Viime vuosina hän on toiminut meijerin neuvojana. Virossa monet isotkin maitotilat tuottavat maitoa hyvin pienin tuotantokustannuksin, kun valkuaispitoiset rehut tuotetaan palkokasvien avulla.
Virossa laitumia viljellään valkoapilan typensidonnan avulla. Säilörehua tuotetaan sinimailas- ja puna-apilanurmista, joista viljelyyn on saatu entistä parempia lajikkeita.  Myös vuohenhernettä ja keltamaitetta viljellään. Vihantarehuherneen ja härkäpavun viljely säilörehuksi on yleistynyt Virossa viime vuosina.

Lue lisää

Hyviä kokemuksia sinimailasesta maidontuotannossa

Sinimailasen viljelystä hyviä kokemuksia kertoi maidontuottaja Marko Mäki-Arvela Uudestakaupungista. Sinimailasen poudankestävyys on ylivoimainen muihin nurmikasveihin verrattuna. Tämä oli erityisen selvää kuivan kuumana kesänä 2010, jolloin toinen sato saatiin vain sinimailasnurmista. Sinimailasen talvehtiminen on ollut myös hyvä. Maidontuotannossa sinimailanen lypsättää lehmiä hyvin ja nostaa maidon valkuaispitoisuutta.

Karkearehun laatu ratkaisee maidontuotannon kannattavuuden – ruokintatietoutta Saksasta

Tasapainoisen ruokinnan tietoutta Saksasta kurssille toi tri Leonhard Raab Schaumann GmbH:stä. Maidontuotannon kannattavuus riippuu ennen kaikkea ruokinnasta, tuotoksesta ja lehmien terveydestä. Ruokinnan tulisi olla tasapainoista, perusrehun laatu on ratkaiseva. Saksasta löytyy runsaasti esimerkillisiä maitotiloja, joissa tuotosta on nostettu karkearehun laatuun panostamalla. Tärkeitä tekijöitä ovat hyvälaatuinen kasvusto, sopiva korjuutekniikka ja säilönnän onnistuminen. Eläimet tulee saada syömään runsaasti karkearehua, ruokinnan suunnittelun tulee olla kohdallaan ja ruokinta tulee toteuttaa eläinten lähtökohdista. Kivennäiset, väkirehut ja mahdollisesti erikoisrehut ovat sitten vain lisänä korkeisiin tuotoksiin pyrittäessä.
Lue lisää

Vihantahernesäilörehu säästää väkirehu- ja lannoitekustannuksia

Vihantarehuherneestä valmistetuilla säilörehulla on  maidontuotannossa voitu vähentää ostovalkuaisen määrää. Hernesäilörehu sopii hyvin osaksi aperuokintaa. Hernesäilörehu on lisännyt kuiva-aineen syöntiä ja nostanut nurmirehuseoksen valkuaispitoisuutta. Maidon tuotantokustannusta on näin saatu vähennettyä. Jo yhden sentin säästö ostorehukustannuksissa tuo noin 10 000 euron säästön vuodessa 100 lehmän karjoissa, kertoi ruokintaneuvoja Jarmo Uusitalo Eurotrading Oy:stä. Herneen viljely säästää lisäksi lannoitekustannuksia.
Lue lisää

Kotovaraisesta valkuaistuotannosta hyviä kokemuksia

Maitoa voidaan tuottaa omavaraisesti käyttämällä runsaasti valkuaispitoisia nurmirehuja ruokinnassa, kertoi luomumaidontuottaja Vesa Tikka Kurikasta. Säilörehua tuotetaan Tika tilalla 350 lehmän karjalle puna-apilavaltaisia nurmista ja vihantarehuherneestä. Puna-apilanurmia viljellään vain 2 vuotta peräkkäin, jotta apilapitoisuus säilyy riittävän korkeana. Sadon laatu on tällöin hyvä ja satotaso korkea. Usean eri lajikkeen seokset varmistavat osaltaan viljelyvarmuutta. Satovaihtelut ovat kuitenkin tavanomaisia nurmia suurempia.
Lue lisää

Kurssin materiaalit

Tulosta