Allelopatia yrttimaalla

Kesä-iiso (Agastache cana) on hienotuoksuinen ja koristeellinen (kuva Bertalan Galambosi)Yrtti- ja maustekasvit tunnetusti sisältävät erilaisia vaikuttavia aineita. Ne ovat tuoksu- ja aromiaineita, katkeroaineita, saponiineja, glykosiideja ja muita yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmisten ja eläinten erilaisiin elintoimintoihin ja parantavat niitä tai parantavat ruoan aistinvaraisten arvoa. Koko yrttiviljelyn tarkoituksena on näiden vaikuttavien aineiden talteenotto omiin käyttötarkoituksiin. Lue lisää »

Yrteille sopivat esikasvit – yrttejä esikasvina

Kasvien vuorottelu on hyvin tärkeä ja olennainen toiminta luonnonmukaisessa puutarhaviljelyssä. Sen avulla hyvin yksinkertaisella tavalla pystytään estämään kasvitautien ja tuholaisten lisääntymistä ja oikealla kasvinvuorituksella vähennetään rikkakasvejakin. Yrttiviljelykurssien aikana hyvin usein esitetyt kysymykset ovat: Lue lisää »

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. Lue lisää »

Luomumeijeri käynnisti uuden mainoskampanjan Britanniassa

Viime vuonna suurmenestyksen saaneen rap-kappaleen jälkeen Yeo Valley-luomumeijeri on julkistanut uuden musiikkivideon. Se julkistettiin X Factor-ohjelmassa lokakuun alussa. Kahden minuutin pituisella videolla poikabändi The Churned esittävät kappaleen Forever. Video keskittyy maatalouteen ja sen esittelyyn. Kappale on ladattavissa internetistä  ja se sopii kuunneltavaksi kaikilla yleisillä kuuntelulaitteilla.  Lue lisää »

Luomusikojen ruokinta

Kirsi Partanen kertoi LuomuTIETOverkolle luomusikojen ruokinnasta ja eri rehujen ominaisuuksista sekä ruokinnan suunnittelusta.

Luomusikojen ruokinnan on perustuttava ensisijaisesti omalla tilalla tuotettuihin rehuihin. Sikojen tulee saada karkearehua päivittäin ja porsaiden tulee saada emän maitoa 40 päivän ikään saakka. Käytännössä aminohapposuositusten täyttäminen voi olla varsin haasteellista, mutta niistä voidaan hiukan tinkiä. Lue lisää »

Karkearehut lisäävät sikojen aktiivisuutta ja vähentävät aggressiivista käyttäytymistä

Luonnonmukaisessa tuotannossa sikojen tulisi saada toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan, joihin kuuluu ympäristön tutkiminen ja ruuan etsiminen tonkimalla. Luomussa sioilla tulee olla mahdollisuus ulkoilla, ja ulkoilualueet lisäävät sikojen mahdollisuuksia toteuttaa tonkimistarvettaan. Sikojen on myös saatava päivittäin karkearehua vapaasti. Siat voivat sulattaa osan karkearehujen kuidusta paksusuolen mikrobikäymisen avulla. Karkearehuilla on myös positiivinen vaikutus sikojen hyvinvointiin. Ne lisäävät sikojen motivaatiota tutkia ympäristöään ja syödä saamiansa karkearehuja. Lue lisää »

Tuotantoympäristö vaikuttaa emakoiden emo-ominaisuuksiin

Emakon porsastuotos on keskeinen porsastuotannon taloudellisuuteen vaikuttava tekijä niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa porsaiden on saatava imeä emakon maitoa vähintään 40 päivän ikään saakka, kun tavanomaisessa tuotannossa porsaat vieroitetaan nuorempina, 4 – 5 viikon iässä. Ruotsissa luomuemakot ovat porsaidensa kanssa omissa karsinoissaan kahden viikon ajan porsimisesta. Sen jälkeen emakko porsaineen saa olla ryhmäkarsinassa muiden imettävien emakoiden ja näiden porsaiden kanssa. Lue lisää »

Lajikkeilla ja pinnanmuodoilla selvä vaikutus luonnonmukaisesti viljeltyyn tyrniin

Filosofian lisensiaatti Merja Heinäaho on Joensuun yliopistossa tarkastettavassa biologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan selvittänyt erilaisten luonnonmukaisten lannoitteiden, kateaineiden ja maapohjan pinnanmuotojen vaikutuksia kotimaisten tyrnilajikkeiden kasvuun, satoon, sadon laatuun sekä lehtikemiaan. Tutkimus on ensimmäinen kotimaisilla lajikkeilla tehty tutkimus. Väitöksen pääasiallinen tarkoitus oli kartuttaa luomuviljelyn harjoittajien sekä aiheesta kiinnostuneiden tietämystä. Lisäksi tuloksilla pyritään lisäämään Suomen oloihin hyvin soveltuvien kotimaisten tyrnilajikkeiden markkina-arvoa. Lue lisää »

Puna-apilan kukkasato lääketeollisuudelle

Puna-apila rohdoskasvina: Puna-apilan kukkien voimakas meden maku ja ravinnerikkaat lehdet ovat tehneet apiloista suosittuja teen- ja leivonnaisten raaka-aineita. Puna- ja valkoapilat ovat kauppayrttejä (Hakala, ym. 1985, Moisio, ym. 2006). Virallisesti rohdoksina käytetään kukkia (Trifolii flos), jotka sisältävät flavonoideja, saponiineja, hiilihydraatteja ja isoflavonoideja. Isoflavonoidien joukosta tärkeimmät yhdisteet ovat biochanin A, daidzein, formononetin ja genistein. Lue lisää »

Kokemuksia sinimailasen viljelystä

Sinimailasen viljely kiinnostaa varsinkin maidontuottajia. Kasvi on kuitenkin haasteellinen viljeltävä. Maidontuottaja Marko Mäki-Arvelan kokemuksia sinimailasen viljelystä on oheisessa PP-esityksessä, joka sisältää runsaasti havainnollisia valokuvia sinimailaskasvustoista. Lue lisää »