Vihantahernelajikkeiden tilavertailu

Tilakokeessa verrattiin kolmea uutta vihantarehuhernelajiketta kasvukaudella 2011. Kasvustohavainnot on nyt julkaistu valokuva-albumissa. Lue lisää »

Emakoiden kiimaan tuleminen ja tiineyttäminen imetysaikana

Luonnonmukaisessa tuotannossa emakoiden porsastuotos, vieroitettuja porsaita emakkoa ja vuotta kohti, on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tämä johtuu osittain luomutuotannossa vaadittavasta pidemmästä, vähintään 40 päivää kestävästä imetysajasta. Pidempi imetysaika pienentää emakon vuodessa tuottamien pahnueiden lukumäärää. Pitkällä imetysajalla voi olla epäsuoriakin vaikutuksia. Imetysaikana kiimassa ollut emakko ei tule kiimaan viikon sisällä vieroituksesta, vaan normaalin kiimakierron mukaisesti noin kolmen viikon kuluttua edellisestä kiimasta. Lue lisää »

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

Tkt, KTT Tarja Cronberg esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Cronbergin mielestä Luomuinstituutti syntyy, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi.

Cronberg toteaa, että Luomuinstituuttia tarvitaan lujittamaan Suomen kansainvälistä brändiä. Lisäksi sitä tarvitaan välittömästi myös tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä elintarviketuotannossamme.

Lue lisää »

Ruoasta jo 75 prosenttia luomua Kööpenhaminan ruokaloissa

Ruoasta jo 75 prosenttia on luomua vuoden 2011 loppuun mennessä, kertoi tanskalainen Anya Hultberg Ekocentrian järjestämässä lähiruokaseminaarissa lokakuun alussa. Tavoitteena on nostaa luomuruoan osuus Kööpenhaminan ruokaloissa 90 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Luomutavoitteiden saavuttamisessa on edetty hyvin, kertoi Hultberg. Vuonna 2009 Kööpenhaminan ruokaloiden ruoasta 60 prosenttia oli luomua. Lue lisää »

Luomusianlihan markkinat toimivat Ruotsissa

Luomusianlihan tuottajat ovat Ruotsissa tyytyväisiä, vaikka tavanomaisilla sianlihan tuottajilla menee huonosti. Luomusianlihan markkinointi pelaa ja tuottajahinta on tyydyttävällä tasolla.
Ruotsin Luomuliitto on tehnyt paljon luomusianlihan markkinoiden kehittämiseksi markkina-asiantuntija Dirk van der Krogtin johdolla.  Luomusianlihan tuottajahinta on Ruotsissa nyt luomusianlihan kansainvälisellä tasolla eli noin 2,70 eur/kg. Aiheesta kertoi mm maatalousalan yrityslehti ATL. Lue lisää »

LuomuTIETOverkko kehittää luomuviljelijöiden täydennyskoulutusta

Vuonna 2009 käynnistynyt Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hanke välittää tutkittua tietoa luomun menetelmistä kiinnostuneille viljelijöille uusien materiaalien, koulutusten ja verkkopalvelun avulla. Hankkeessa kehitetään uudentyyppisiä opiskelumahdollisuuksia viljelijöille uusia internet-välineitä hyödyntäen. Lue lisää »

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

– Luonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.
Maatilan monimuotoisuustekijöistä käytetään nimitystä ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisessä osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edistämiseen on useita tukimuotoja. Myös Suomen ympäristötukien piiristä on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. Lue lisää »

Suorakylvö ei aina maanmuokkausta parempi maan hiilitaseen kannalta

Suorakylvön etuina tavanomaisiin maanmuokkauskäytäntöihin verrattuna on pidetty mm. maaperän ja vesistöjen suojelemista sekä hiilen varastoitumista maaperään. Ohiolaistutkijoiden mukaan suorakylvön tehokkuus hiilidioksidin sitomisen kannalta riippuu kuitenkin huomattavasti ympäristöolosuhteista. Vaikka suorakylvö yleensä lisää maan pintakerroksen hiilipitoisuutta, voi hiilen määrä syvemmällä maaperässä vähentyä. Maaperän kokonaishiilivarasto ei siten välttämättä muutu suuresti suorakylvöön siirtymisen myötä. Lue lisää »

Luomutuotanto vähentää vesistöjen rehevöitymisriskiä

Luonnonmukainen maataloustuotanto vähentää selvästi vesistöjä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen riskiä tavanomaiseen tuotantoon verrattuna.  Näihin tuloksiin on tultu tilakohtaisten ravinnetaseiden perusteella laajaan tila-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa, jonka tekivät Ruotsin maatalousyliopiston kestävän maatalouden laitoksen tutkijat.

Lue lisää »

Turvekuivikkeen käyttö vähentää ammoniakkipäästöjä

Kuiviketurpeen erinomainen nesteensitomiskyky pitää eläinten makuualustat kuivana ja hyvän ravinteiden sitomiskykynsä ansiosta turvekuivikelanta on ravinnepitoisuudeltaan ylivoimaista sekä helposti käsiteltävää. Turve sitoo tehokkaasti ammoniakkia, joten eläinten kasvatustilojen sisäilma ja elinympäristö on terveellisempi niin eläimille kuin ihmisillekin. Lisäksi turpeen käyttö kuivikkeena vähentää merkittävästi maatalouden typpipäästöjä. Kuiviketurpeen hyödyt selviävät ruotsalaisselvityksestä, jossa tehtiin yhteenveto olemassa olevasta tutkimustiedosta kuiviketurpeen käytöstä, tekniikoista, eduista ja haitoista sekä verrattiin sitä muihin yleisesti käytettyihin kuivikemateriaaleihin kuten olkeen, sahanpuruihin ja kutterinlastuihin. Lue lisää »