Tutkimukset kertovat luomun vahvuuksista

Turvallisuus, ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys ovat luomun valtteja. Monien mielestä luomu myös maistuu tavanomaista paremmalle, mutta tämä on jäänyt tutkimukselta todistamatta.

Jaakko Nuutila tutki luomun ylivoimatekijöitä. Hän on käynyt läpi suuren joukon viime vuosina tehtyjä luomuun liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksista selviää mitä ominaisuuksia kuluttajat liittävät luomuun. Näiden ominaisuuksien tunnistamisen jälkeen Nuutila on selvittänyt, mitä tutkimukset kertovat niiden toteutumisesta luomussa. Lue lisää »

Elintarvikkeen kokonaislaadun huomioiva analyysijärjestelmä

Elintarvikkeen kokonaislaadun huomioiva analyysijärjestelmä QualityAnalysisCriticalControlPoint

Suoraan tuoreesta porkkanasta valmistetussa soseessa maku on makeampi ja tuoreemman porkkanan makuinen ja haju on miellyttävämpi ja väri oranssisempi verrattuna pakastetusta valmistettuun. Rakenne oli vähemmän vetinen. Karotenoidien pitoisuudet olivat suuremmat suoraan tuoreesta porkkanasta tehdyssä steriloidussa porkkanasoseessa. Nämä tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin  tutkija Marjo Särkkä-Tirkkosen työryhmineen tekemästä EU-tutkimushankkeessa. Lue lisää »

Seleeniä luomunaudoille

Seleeni on eläimille ja ihmisille välttämätön hivenravinne. Seleeniä on Suomen maaperässä niukalti ja seleenistä tuleekin puutetta korkeatuottoisissa karjoissa.
Luomukarjataloutta laajasti tutkinut lehtori Eeva Kuusela Joensuun yliopistosta on paneutunut  luomunautakarjan seleenin saannin turvaamiseen.

LuomuTIETOverkolle tekemässään PP-esityksessä Kuusela käy seikkaperäisesti läpi sekä seleenin merkitystä kotieläimille että nautojen seleeninsaannin turvaamista luomukotieläintuotannossa. Lue lisää »

Eläinaineksen merkitys sikojen luomutuotannossa

Luonnonmukaisessa tuotannossa käytetään pääasiassa samoja sikarotuja ja –linjoja kuin tavanomaisessa tuotannossa. EU:n luonnonmukaisen tuotannon säädöksissä kehotetaan kuitenkin suosimaan alkuperäisiä eläinrotuja. Tuottajan näkökulmasta alkuperäisrodut eivät välttämättä ole houkuttelevia, koska niiden tuotantotulokset, kuten taloudellisesti tärkeä rehuhyötysuhde ja ruhon lihakkuus jäävät usein huonommiksi verrattuna jalostettuihin sikalinjoihin. Lue lisää »

Ihmisvirtsa ja puuntuhka soveltuvat hyvin punajuuren lannoitteeksi

Kuopion yliopiston tutkimuksessa todettiin, että ihmisvirtsa ja puuntuhka soveltuvat hyvin punajuuren lannoitteeksi. Niiden käyttö kasvatti punajuurisatoa jopa enemmän kuin väkilannoitus. Lisäksi punajuurten laatu oli yhtä hyvä kuin väkilannoitettujen kasvien.

Ihmisvirtsa sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia. Lisäksi nämä aineet ovat kasvien helposti hyödynnettävässä muodossa. Puhdas virtsa sisältää hyvin vähän suolistomikrobeja. Puuntuhka sisältää fosforia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Virtsan ja puuntuhkan yhdistettyä käyttöä ruokakasvien lannoittamisessa on tutkittu vasta vähän. Kuopion yliopiston tutkimuksessa  arvioitiin virtsa- ja tuhkalannoituksen vaikutuksia punajuurisadon määrään ja sen laatuun. Kemiallista ja mikrobiologista laatua tutkittiin mittaamalla mikrobien ja ravinteiden pitoisuuksia punajuurissa. Lisäksi lannoituksen vaikutusta makuominaisuuksiin tutkittiin aistinvaraisesti. Lue lisää »

Rikkakasvit torjutaan leikaten kasvustosta

Rikkakasvileikkuri CombCut toimii täysin uudella, patentoidulla tavalla, joka hyödyntää rikkakasvien ja viljelykasvien fyysisiä eroja kuten korren/varren paksuuseroja. Kun koneella ajetaan kasvustossa niin terävät veitset kampaavat paksuvartiset rikkakasvit viiltäen poikki. Ohuet viljelykasvien varret ja lehdet liukuvat veitsien ohi katkeamatta. Luomuviljelijä Jonas Carlsson Etelä-Ruotsista on kehittänyt koneen ja sitä ovat testanneet SLU:n tekniikan laitoksen tutkijat. Lue lisää »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta lähtien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyessä 1990-luvulla kartoituksiin (1997–1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyssä vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007–2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitkäaikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on osa Maatalouden ympäristötuen vaikutusten seuranta (MYTVAS) -projektia. Kartoitus tehtiin 14 tutkimusalueella, 283 maatilalla, 595 pellolla, joista 72 oli luomupeltoja. Lue lisää »

Kokemuksia hukkakauran torjunnasta

HukkakauraHukkakaura on viljatiloilla melko yleinen rikkakasvi, jonka torjunta on lakisääteistä. Luomuviljelijä Magnus Selenius kertoo kokemuksiaan hukkakauran torjunnasta luomuviljelyn näkökulmasta LuomuTIETOverkolle laatimassaan dia-esityksessä. Lue lisää »

Rikkakasvien hallinta avomaan luomuvihannesviljelyssä

Monivuotisten rikkakasvien torjunnan pitäisi kuulua jokaisen luomuviljelijän perusosaamiseen. Luomuvihannesten viljelijä toki joutuu torjumaan rikkoja viljoja ja nurmia viljelevää kollegaa perusteellisemmin, ja monivuotisia rikkoja ei pellossa suvaita. Perustana on, ettei niille jätetä viljelykierrossa tilaa. Esimerkiksi jos kierrossa on viljaa, juolavehnälle ei saa antaa mahdollisuuksia edes puinnin jälkeen. Lue lisää »

Viherlannoitus ja typen hallinta vihannesviljelyssä

Vihannesviljelyssäon tyypillistä, että intensiivinen muokkaus, viljelykasvien heikohkot juuret ja voimakas lannoitus aiheuttavat ongelmia maan kasvukunnon hoidolle. Petri Leinonen kertoi LuomuTIETOverkolle viherlannoituskasvien viljelyn mahdollisuuksista erityisesti typen hallinnan kannalta. Lue lisää »