Viljelykasvien typen otto uuteen valoon

Viljelykasvien juuret voivat ottaa typpeä maasta myös aminohappoina. Ei vain nitraattina ja ammoniumtyppenä, kuten tähän asti on yleisesti opetettu.  Nämä tulokset saatiin Sandra Jämtgårdin väitöskirjatutkimuksessa Ruotsin maatalousyliopistossa. Tutkimuksessa mitattiin vapaiden aminohappojen määriä eri tyyppisissä peltomaissa. Pitoisuudet ovat matalia, mutta otettujen aminohappojen tilalle vapautuu jatkuvasti uusia maan eloperäisen aineksen hajotessa. Kasvit voivat ottaa aminohappoina olevaa typpeä yhtä paljon kuin kivennäistyppeä samoissa pitoisuuksissa. Juurten kyky ottaa aminohappoja on yhtä suuri kuin pieneliöstön kyky ottaa maasta aminohappoina esiintyvää typpeä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kasvien aminohappojen ottomekanismeja.  Juurissa on tiettyjä kuljetukseen erikoistuneita valkuaisaineita, jotka vastaavat aminohappojen otosta.  Kaksi erityyppistä valkuaisainetta vastaa valtaosin aminohappojen otosta. Toinen ottaa happamia ja neutraaleja aminohappoja, toinen ottaa emäksisiä.

Kasvit voivat myös sopeutua maassa vallitseviin olosuhteisiin. Kun tarjolla on runsaammin aminohappoja, kasvit aktivoituvat ottamaan niitä tehokkaammin.

Tutkimus osoittaa, että typen kierto maassa ja kasveissa on monimutkaisempaa kuin aikaisemmin on tunnettu. Aminohappojen otto voi olla peltoviljelyssäkin niin suurta, että se tulisi ottaa käytännön viljelyssä huomioon. Oppikirjatekstejä onkin tarpeen päivittää ravinteiden oton osalta.

Lähde:
Jämtgård, Sandra (2010) The occurrence of amino acids in agricultural soil and their uptake by plants. Doctoral diss. Dept. of Agricultural Research for Northern Sweden, SLU. Acta Universitatis agriculturae Sueciae vol. 2010:27.

Teksti: Jukka Rajala

Tulosta